Ylämaan historia
Ylämaan kunta perustettiin vuonna 1929, kun Ylämaa erosi Säkkijärvestä. Ylämaa on saanut nimensä sijaintinsa mukaan. Ylämaan alue oli Säkkijärven ylämaata, kun taas rannikkoseutu oli alamaata. Asutusta Ylämaalla on ollut jo kivikaudella. Pysyvä asutus Ylämaalle syntyi keskiajalla. Alue on kuulunut aikojen saatossa sekä Ruotsin että Venäjän vallan alle. Pikkuvihassa (1742-1743) Venäjä sai Kymijoen itäpuoliset alueet Ruotsilta. Venäjän valtakautta jatkui Suomen itsenäistymiseen saakka. Toisessa maailmansodassa Ylämaa menetti alueita Neuvostoliitolle.
Maatalous ja karjanhoito olivat pitkään
pääelinkeinoja
Ylämaalla. Lisätuloja saatiin rahdinajosta sekä kotiteollisuudesta.
Puuastioiden valmistus oli merkittävää seudulla. Ensimmäiset
kansakoulut Ylämaalle perustettiin Villalaan ja Ylijärvelle v. 1889.
Ylämaan seurakunta aloitti
toimintansa vuonna 1925. Tällöin siihen kuului 2.817 henkilöä. Väkiluku
kasvoi
ja oli 1930-luvun lopulla 3.400 asukasta. 1930-luvulta lähtien
muuttoliike
kaupunkeihin kasvoi. Maa- ja metsätalouden merkitys väheni ja väestöä
siirtyi
palveluammatteihin sekä teollisuuden palvelukseen. Tänä päivänä
kiviteollisuus
on merkittävä työllistäjä Ylämaalla. Ylämaalta louhitaan graniittia
sekä
spektroliittia.
Seurakunta liitettiin 2009 Lappeen seurakuntaan ja
Lappeenrannan Seurakuntayhtymään.
Ylämaalla asui vuoden 2009 lopussa 1.408 asukasta. Kunta
liitettiin vuoden 2010 alusta Lappeenrantaan.